Perniönseudun Lehti julkaisi 24.6.2026
Perniönseudun Lehdessä 17.9.2026 oli useampikin juttu, jotka innoittivat esittämään täydentäviä näkökulmia, ehkäpä hieman epäsuosittuja.
Pääkirjoituksessa pohdittiin oikeaa sijoituspaikkaa aurinkopaneeleille, jotain kymmenien hehtaarien kenttien ja marketin katon väliltä. Toivotaan, että voimalat tulisi toteuttaa alueilla, joilla maankäyttöä on jo aiemmin muutettu.
Kymmenien tai satojen katon- tai maanomistajien kanssa toteutettavan voimalamallin kokoon juokseminen ei ole ihan vaivatonta, edes teollisuusalueelle. Onko sitä kattoa tarkoitus korjata, mietitäänkö muuta käyttöä nykyiselle joutomaalle tai pitääkö alueen sähköverkkoa vahvistaa, hyötyykö naapuri enemmän kuin minä?
Kunnianhimoisimmissa sähköistämisvisioissa Suomessa voisi olla aurinkosähkökapasiteettia, määrä joka pinta-alana vastaa noin 20 000 hehtaaria – vähemmän kuin vanha Kiskon kunta. Se olisi joko vajaa prosentti Suomen peltoalasta tai alle tuhannesosa metsämaasta. Todennäköisesti tarve jää paljon pienemmiksi.
Joka kohteessa ympäristö- ja lupaviranomaisten pitää pohtia esimerkiksi sijoituspaikan soveltuvuus luontoarvoihin, asianmukaisiin selvityksiin perustuen.
Muuten – isot paneelikentät pyritään sijoittamaan lähelle olemassa olevaa sähköverkkoa, jolloin vältetään uusien johtoaukeiden tekoa.
Pääkirjoituksen jälkeen uutisen otsikko kertoi: ”Sähkön halpa hinta pisti Tuohitun aurinkovoimalan jäihin.” Me suomalaiset olemme saaneet nauttia Euroopan edullisimmasta sähköstä. Siitä ilosta seuraa toinen puoli. Sähkön markkinahintataso ei näytä mahdollistavan investointeja mihinkään uuteen sähköntuotantoon ja vanhaakin puretaan ylituotannon takia – jollei sähkön kulutus lähde kasvuun.
Paperilehden lopulla (Tähdellistä) pohdittiin päivän puheenaihetta eli datakeskuksia. Datakeskukset sekä teollisuuden ja lämmityksen sähköistyminen voivat lisätä sähkön kysyntää ja tuoda uutta taloudellista toimeliaisuutta.
Päätoimittaja epäili, mahtavatko uudet hankkeet tuoda työtä. Datakeskuksiakin on monenlaisia. Osaamishyödyn kannalta parhaasta päästä ovat vaikka Kajaanin Lumi-tietokone tai Nokian johtaman yritysryhmän EU:n Invest-AI -rahoitushaussa Ouluun tavoittelema suuri tekoälydatakeskus – onhan EU jäänyt tekoälykehityksessä USA:n ja Kiinan taakse.
Julkisuudessa datakeskuksissa kerrotaan työskentelevän vartijoita ja siistijöitä. He eivät ole ainoita. Datakeskuksissa on esimerkiksi melkoiset määrät osaajia vaativaa talotekniikkaa: sähköä, vettä, tietoliikennettä.
Suomalaiset rakennusliikkeet ovat viime vuosien aikana hankkineet datakeskuksissa tarvittavaa osaamista. Jollei väki lopu kesken, suomalaiset saavat jatkossa aiempaa paljon isomman osan rakennushankkeista ja osaamisella voi olla vientiarvoakin.
Datakeskuksien hyödyntäminen suomalaisen osaamisen kehittämiseen maahan tulevan laskentakapasiteetin avulla on sitten itsestämme kiinni.
Pekka Salomaa
Kisko, Salon elinvoimajaoston jäsen, johtaja Energiateollisuus ry