Salon Yrittäjät ry osti koko sivun ilmoitustilan Salon Seudun Sanomista (7.4.2024) otsikoiden sen miljoonan euron tilaisuudeksi. Ilmoituksella yhdistys haluaa edistää aloitettaan siitä, että Salon kaupungin pitäisi irtautua Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:stä (LSJH), jossa kaupunki on toiseksi suurin osakkeenomistaja. Kaikkia salolaisia ja varsinkin kaupunginvaltuutettuja pyydettiin tutustumaan yhdistyksen kotisivuilla www.salonyrittajat.fi oleviin selvityksiin ja laskelmiin.
Koska yrittäjäyhdistykset ovat kaupungin hyvin keskeisiä sidostahoja, tein työtä käskettyä ja kokosin muutamia havaintoja ilmoituksesta ja nettiaineistosta. Näkökulmani on yksittäisen kaupunginvaltuutetun ja haja-asutusalueella asuvan jätelaskunmaksajan. En ole yrittänytkään tehdä kokonaisvaltaista yrittäjäyhdistyksen dokumenttien arviointia vaan kokosin huomioita ensilukemalla.
1. Teema näyttää olevan yhdistyksen toiminnassa keskeinen – iso ilmoitus lehdessä ja nettisivuilla kärjessä.
2. Ilmoituksessa sanotaan: ”Yhdistys teetti puolueettoman selvityksen jätehuollon mahdollisuuksista Salossa…” Odotin, että selvityksen tekijä kerrottaisiin, sellainen kuin vaikkapa Ramboll tai Afry tai Sweco tai jokin pienempi yritys. Konsulttitalot antavat nimellään ja logollaan oman uskottavuutensa sen takeeksi, ettei selvityksissä kerrota vain asiakkaan tilaamaa puuta-heinää. En nähnyt dokumenteissa mitään viitettä siitä, kuka puolueettoman selvityksen laatija olisi ollut. Ehkä tämä paljastetaan myöhemmin.
3. Yhdistys väittää ilmoituksen ingressissä, että ”jätehuollosta ei ole keskusteltu avoimesti”. Ainakin vielä pari vuotta sitten sekä useita vuosia sitä ennen tuntui, ettei Salossa mistään muusta kovin paljon keskusteltukaan kuin jätteistä. Ja nimenomaan samainen yrittäjäyhdistys ja jätteenkeruuyritysten edustajat olivat keskustelussa hyvin äänekkäitä. Tilaisuutta esittää kantaa ei ole ainakaan puuttunut.
4. Ilmoituksessa unohtuu se, että kyse on kahdesta eri yhteistoimintatasosta (asiaa onneksi tarkennetaan pitkässä ”tarkemmassa selvityksessä”):
- Lounais-Suomen jätehuoltolautakunta hoitaa 18 kunnan jätehuoltoviranomaisen lakisääteiset tehtävät. Lautakunta päättää mm. jätehuoltomääräyksistä ja jätetaksasta sekä seuraa jätehuollon järjestämistä alueellaan ja mm. käsittelee kuuluisia kompostointi-ilmoituksia. Lautakunnassa on 16 jäsentä, joista kaksi on Salon nimeämiä – asukaslukua vastaten. Lautakunta käyttää julkista valtaa.
- Lounais-Suomen Jätehuolto Oy on samoin 18 kunnan omistama yhtiö. Turku on suurin (22,46 %) ja Salo toiseksi suurin (19,73 %) osakkeenomistaja. Pienin osuus on Marttilalla (0,31 %). LSJH vastaa osakkailleen mm. jätehuollon suunnittelusta, ”paperityöstä”, jätteenkuljetuksen organisoinnista, alue- ja tempauskeräyksestä, jätteiden vastaanotosta, kierrätyksestä, valistuksesta ja neuvonnasta. Osakassopimuksensa mukaan sopimusvelvoitteiden siirtäminen edellyttää kaikkien osallisten (18 kunnan) kirjallista suostumusta. Vuoden 2022 lopussa LSJH:n palveluksessa oli 158 henkilöä.
5. Ilmoituksessa väitetään, että kaupungin vastuu ei lisäänny, vaikka LSJH:sta erottaisiin, koska jätelain mukaan vastuu on joka tapauksessa kunnan. Tämä maistuu hieman sanoilla viisastelulta. Lopulta noin tietenkin on, mutta nyt kaupunki on ulkoistanut paljon tekemistä LSJH:lle – vaikka lopullinen vastuu mm. asumisen jätehuollon järjestämisestä kaupungin onkin.
6. Yhdistyksen nettisivuilta löytyvässä selvityksessä esitetään monia väitteitä siitä, että jos kaupunki ottaisi itselleen takaisin jätehuoltoviranomaisen (lautakuntataso) tehtävät, päätöksiä voitaisiin tehdä ”kaupungin edun mukaan” tai ”oikeudenmukaisesti” perustelematta, mitkä päätökset ovat ehkä nyt olleet kaupungin edun vastaisia tai epäoikeudenmukaisia – ja varsinkin kenen kannalta. Tai minkä tulevien päätösten yhdistys odottaa olevan jonkun edun vastaisia.
7. Yrittäjäyhdistyksen toivomassa uudessa tilanteessa biojätteen keruun kaupunki kilpailuttaisi julkisena hankintana. Ilmeisesti tästä aiheutuisi kaupungille kustannuksia, joita en löydä erillisistä laskelmista. Kustannukset tuskin ”haihtuisivat ilmaan” nykytilanteeseen verrattuna.
8. Selvityksen mukaan kaupunki voisi – toisin kuin LSJH tehnee – painottaa mm. bio- ja pakkausjätteen keruun kilpailutuksissa ”kaupungille tärkeitä arvoja kuten edistää yrittäjyyttä”. Lukijalle jää epäselväksi, miten tämä tapahtuisi hankintalakia rikkomatta. Kaupungin edustajat voisivat myös maakunnallisessa yhteistyössä edellyttää yrittäjäyhdistyksen pelkäämää pienempien kokonaisuuksien (keruupiirien) ottamista kilpailutuksen lähtökohdaksi, jotta myös uudet yrittäjät voisivat menestyä tarjouskilpailuissa. Miksi tämä olisi nyt mahdotonta?
9. Aluekeräys- ja hyötyjätepisteiden merkityksen sanotaan vähentyvän, kun yli viiden asunnon taloyhtiöt siirtyvät kiinteistökohtaiseen keräykseen. Muutoksen suuruutta on ehkä hieman liioiteltu. Selvityksessä kerrotaan, että Salossa on 15 561 omakotitaloa, 948 rivitaloa (joista moni alle viiden asunnon kokonaisuuksia), 486 kerrostaloa (usein yli viisi asuntoa) sekä 6 431 vapaa-ajan asuntoa. Aluekeräys- ja hyötyjätepisteillä on laajassa Salossa jatkossakin suuri merkitys ja niistä aiheutuu myös kustannuksia, joista ei pääse eroon hallintotapamuutoksella. Tempauskeräykset ovat ainakin haja-asutusalueilla suosittuja – luovuttaisiinko niistä hallintomuutoksen myötä?
10. Laskelmien lähtöoletuksista on vaikea saada selvää, ainakin olematta jätehuollon syvällinen tuntija. Maallikolle ainakin neuvonnan, valistuksen ja tiedotuksen tarkoituksiin selvityksen laskelmassa (erillinen liite perusmaksujen laskennasta, rivi ”tiedotus” 15 000 €/a) varattu rahasumma vaikuttaa perin vaatimattomalta. Tämä johtaa vähintään epäilyyn perusmaksuihin väitetyn 350 000 euron vuotuisen (alv 0 %) säästön suhteen. Sama koskee väitettä LSJH:n Salon alueelta pelkästä sopimushallinnasta keräämästä 600 000 euron vuosikatteesta. Taas maallikkomaisesti ajatellen kustannusten alentaminen tarkoittaa, että jostain nykyisestä palvelusta tms. luovutaan. Mitä se olisi?
- Jos Salo on noin 1/8 LSJH-alueen asukaspohjasta, LSJH:n tuloslaskelmassa pitäisi näkyä yhdistyksen väittämä ylihinnoittelu. Vuoden 2022 vuosikertomuksen mukaan yhtiö sai mm. Lounavoimalta väliaikaista tuottoa sähköntuotannosta, mikä johti poikkeuksellisen suureen yli kolmen miljoonan euron tulokseen noin 33 miljoonan euron liikevaihdolla muine tuottoineen. Lähtökohtaisesti LSJH:n on tarkoitus eri dokumenttien mukaan toimia noin nollatuloksella.
- Erillisissä poltettavaa jätettä ja lietteitä koskevissa laskelmissa vertailukohdaksi on otettu Keuruu. Tämä herättää kysymyksen, miksi juuri Keuruu eikä esimerkiksi jokin läheisempi tai ominaisuksiltaan Lounais-Suomea Keuruuta paremmin vastaava alue.
11. Yhdistyksen selvityksessä väitetään, että poltettavan sekajätteen markkinaehtoinen hinta (voimalaitoksella) olisi enintään 90 euroa tonnilta, kun LSJH laskuttaisi jätteenkeruuyrityksiltä 171 euroa. Tähän ymmärrettävästi dokumentoimattomaan hintaviitteeseen on mahdoton esittää valistunutta kommenttia selvityksen perusteella. Myöskään siihen, mitä muita kustannuksia kohdistuisi 171 euron laskuun.
12. Yrittäjäyhdistys ehkä haluaa väittää LSJH:ssa olevan hyvin merkittäviä määriä esim. tarpeetonta henkilökuntaa (neljännes kustannuksista henkilöstöä). Asiantuntemattomalle lukijalle, kuten minulle, jää epäselväksi, mihin väitetysti rahat katoavat. Ainakaan kaupungit eivät näytä repivän yhtiöstä osinkoa.
—
Lopuksi: Jäteriidat ovat kestäneet pitkään. Eivät vain Salossa vaan asiasta on debatoitu tietääkseni muuallakin. Pyrkivätkö jätteenkeruuyrittäjät yrittäjäyhdistyksen kautta saamaan Salon eroamaan LSJH:sta – saadakseen ”miljoonan euron” epävarman säästön toivossa tottelevaisemman ja heikomman neuvottelukumppanin?
Ehkä tämä epäilys hälvenee keskustelun myötä.